Aktiviteetit

MITÄ MEILLÄ VOI TEHDÄ? 

Aktiviteetteja Hirsirannassa

Hirsirannassa päivää voi viettää monella tapaa. Meiltä vuokraat kätevästi Sup-laudan tai kajakin ja pääset nauttimaan Saimaalle päivästä.
Ruokolahden alueelta löytyy myös paljon nähtävää esim. Kummakivi. Päivän päätteeksi voi rentoutua saunalautalla saunoen ja kuunnella veden liplatusta. Kysäise respasta rohkeasti lisä infoa lähialueen nähtävyyksistä ja aktiviteettien vuokraamisesta. Neuvomme ja autamme mielellämme!

Hirsirannasta vuokrattavana

Kajakki

Vuokraa kajakki ja lähde melomaan Saimaalle.

Sup-lauta

Lähde suppailemaan Saimaalle Hirsirannan rannasta.

Saunalautta

Saimaan rannalla kelluva saunalautta, jossa voit rentoutua kuunnellen Saimaan liplatusta.

Saunalautta varattavissa kesäsesongilla

Kummakivi

Hirsirannasta matkaa 40 kilometriä, joka vie noin 40 minuuttia.

Kummakivi on valtava siirtolohkare, joka on asettunut laakealle kalliopedille melkeinpä painovoimasta piittaamatta. Alla oleva kallio kumisee kummallisesti, kun sitä koputtelee varovasti eri puolilta. Kummakivestä on vuosituhansien varrella irronnut sadevesien mukana mineraaleja, jotka ovat luoneet kalliolle uuden kerroksen.

Hirsiranta-kummakivi

Puukirkko ja kellotapuli

Hirsirannasta matkaa vajaa 2 kilometriä.

Ruokolahden kirkko on muodoltaan sisäviisteinen ristikirkko ja siinä on suuri puolipyöreä, alareunastaan kaartuva keskikupoli. Nelikerroksinen suippopäätteinen torni liittyy läntiseen ristivarteen. Kirkkosalia kiertää lehterikerros, jonka pylväät kannattavat myös kupolia. Yli- intendentti E.B. Lohrmannin suunnitelemista puukirkoista Ruokolahden kanssa samaa tyyppiä edustaa mm. Rääkylän kirkko. 

Kirkon luona on Albert Edelfeltin maalaukselle “Ruokolahden eukot Kirkonmäellä” omistettu muistomerkki. 

Vanhan hautausmaan keskellä sijaitseva kellotapuli, Heikki Klemetin mukaan “takakarpaattinen monstrum”, on itäsuomalaisen tapulityypin vanhin edustaja. Kahdeksan kulmaisen pohjakerroksen ulkoseinät kaartuvat yläosaltaan voimakaasti ulospäin, ulkonurkat ovat läpilukollisia lyhytnurkkia. Sisäänvedettyjen portaalien ja sivukomeroiden ovien muodot ja rakenteet ovat säilyneet. Toisen kerroksen seinissä ja vesikattopinnoissa on kolmioaiheiset paanutukset. Kellohuone on neliömäinen mutta sen telttakatto kahdeksankulmaisesti särmikäs. Lars Petersson on todennut, kuinka tapulin arkaistumisen ja mystiikan tuntua lisää sen ulkoasun vanhastaan ylläpidetty tervasively. 

Vanhassa kirkkotarhassa on kansalaissodan ja tarvisodan sankarivanajien haudat. Muistomerkki on Ilmari Wirkkalan suunnittelma. Hän on myös tehnyt kellotapulin 200 -vuotisjuhlien yhteydessä 1952 pystytetyn vanhojen kirkkojen muistomerkin. 

Kirkon lähimaisemaan sisältyy myös kaksikerroksinen pitäjämakasiini vuodelta 1861. Hirsipintaisessa rakennuksessa on voimakkaasti muotoiltu komea empiretyylinen kattolista. Ruokolahti-talo on 1800 -luvun talonpoikaistalon rekonstruktio.

Huuhanranta

Hirsirannasta matkaa 37 kilometriä.

1.5km pitkä, kaareva Huuhanrannan hiekkarantaon yksi Saimaan pisimpiä ja täten saanut lempinimen “Saimaan Riviera”.

Huuhanranta on yksi Muinaismerestä Saimaaksi -reitin kohteista. Se on mukava paikka käydä uimassa ja paistaa vaikka makkaroita nuotiopaikalla. Autolla pääsee suoraan rantaan. 

Kalliomaalaukset

Hirsirannasta matkaa 15 kilometriä, joka vie noin 15 minuuttia.

Ruokolahdella on kaksi kalliomaalausta. Maalaukset ovat noin 5000 vuotta vanhoja ja ne ovat tehty punamullalla, eli rautaoksidilla.

Savilahdessa sijaitseva Kolmiköytisen kalliomaalaus löydettiin kesällä 1977. Maalauksen punamulta on poikkeuksellisen hyvin säilynyt ja väriltään voimakas. Sen sideaineena on käytetty eläinten verta ja/tai rasvaa. Kolmiköytisten kalliomaalauksessa erottuu ainakin yhdeksän kuviota: viisi ihmistä, hirvi, käärme ja kaksi ilmeisesti käärmeitä esittävää kulmaviivaa. Kolmiköytisen  kalliomaalaukselle on matkaa Hirsirannasta noin 15 km ja noin vartin ajomatka autolla. 

Ruokolahden toinen kalliomaalaus, Hausklapissa sijaitseva Lapinvuoren kalliomaalaus on lähes pystysuoraan kallioseinämässä ja siinä arvellaan olevan päällekkäin kaksi kuviota. Niiden määrittely on vaikeaa, sillä maalaus on hyvin kulunut.

Leijonapatsaat

Hirsirannasta on matkaa noin 3 kilometriä Ruokolahden keskustaan, josta löytyy suurin patsas.

Ruokolahden leijonapatsaat ovat muisto seikkailusta Ruokolahden metsissä, joka oli valtakunnan tarkimmin seurattu tapahtuma kesä-heinäkuussa 1992. Leijonan havaitsi ensimmäiseksi metsätyönjohtaja Martti Auvinen 23. päivänä kesäkuuta ollessaan leimaamassa metsää Ruokolahdella. Kaksi päivää myöhemmin havainto julkaistiin paikallislehdessä ja siitä alkoi uskomattoman laaja uutisointi ja keskustelu leijonan ympärillä.

Myöhemmin on varmistunut, että leijona todellakin vieraili Ruokolahden metsissä tuona kesänä.Petotutkija Erik. S. Nyholm kävi paikalla toteamassa mm. jälkihavaintojen perusteella leijonan oleskelun Ruokolahden luonnossa. Leijona ei kuitenkaan hätyytellyt ihmisiä ja poistui syys-kesällä rajan taakse, mistä se lienee tullutkin. 

Emme tiedä, joutuiko leijona takaisin sirkukseen, mistä sen arveltiin karanneen vai aloittiko se vapaan leijonan uljaan elämän Venäjän laajoilla aroilla länsiseikkailunsa jälkeen. 

Elviksi nimetystä leijonasta muistuttavat nykyään myös keskustaajaman kolme sisääntuloa, vartioivat marmoriset leijonapatsaat, sekä torin laidassa majaileva patsas. 

Kemppilän Myllykoski, laavu ja vesiputous

Hirsirannasta matkaa 35 kilometriä.

Kemppilän myllykoski on Ruokolahden pohjoisosassa sijaitseva putouskoski, joka  on muodostunut Ihalanjärven ja Suuren Jukajärven väliselle kannakselle. Koskessa vesi putoaa n. 60 metrin pituudella yli 17 metriä. Nimensä putous on saanut alueella taannoin sijainneesta Kemppilän myllystä, joka 1900 -luvun alkupuolella oli merkittävä alueellinen tuotantolaitos ja veromylly. Nykyään mylly on purettu ja koski palvelee kävijöitä paikallisena nähtävyytenä. Paikalle pääsee helposti autolla, jonka voi parkkeerata kosken alkupään välittömään läheisyyteen. 

Pituutensa vuoksi Myllykoski on nähtävyytenä ainutlaatuisen monipuolinen luontokohde. Putouskorkeuden jakautuessa koko kannaksen pituudelle voidaan yhden vesiputouksen sijasta puhua monen könkään sarjasta. Vaikka kohde on kauttaaltaan (varsinkin korkean veden aikaan) jo kokonaisuutena näyttävä ilmestys, sijaitsevat komeimmat vesiputoukset vasta kosken loppupäässä Jukajärven rannan tuntumassa.

Myllykoski haarautuu kannaksen keskivaiheilla kahteen pääuomaan, joista eteläisempi kuohuaa leveänä putousviuhkana Jukajärven jyrkiltä rantakallioilta alas järven aaltoihin. Tällainen suuren järven rantaan päättyvä putous on Suomen oloissa harvinainen. Putousviuhkaa pääsee ihailemaan ja kuvaamaan järvessä olevalta laiturilta, ja muutenkin kannaksella on helppo liikkua kosken eri osiin rakennettujen siltojen, portaiden ja polkujen ansiosta. 

Myllykosken pohjoisempi haara puolestaan muodostaa kokonaan oman putouksensa, joka ei ole nähtävissä laiturilta. Vesi kuohuaa syvemällä metsässä kalliolta alas betonisen voimalaitosrakennuksen raunion ja kallion välistä, pudoten lähes vapaasti yli 3 metriä. Koska putouksen leveys on tällä kohdalla alle metrin, on vesimäärän puristuttava kapeikon läpi, mikä tekee könkäästä vähintään yhtä upean kuin edellä kuvattu eteläisen haaran viuhkaputous. Pudotuksen jälkeen vesi virtaa puiden suojassa järveen noin
kymmenen metrin matkan. Könkään näkeminen vaatii hieman enemmän kiipeilyä kuin eteläisen haaran putouksen katselu, ja kohteelle laskeutuva polku on muutenkin vaikeakulkuisempi. Tästä huolimatta kosken molemmat putoushaarat ovat näkemisen arvoisia, ja ne kannattaa ehdottomasti katsoa, jos paikan päälle vaivautuu.

Myllykosken arvoa korostaa myös putouksen tärkeä rooli alueen historiassa. Paitsi että Kemppilän myllyssä jauhettiin 1900 -luvun alkupuolella lähikylien viljat, myllyn yhteydessä toimi myös pärehöylä ja saha. Kosken kautta uitettiin myös tukkeja Saimaalle ja teollisuuden käyttöön aina vuoteen 1963 asti. 1900 -luvun puolivälissä koskessa toimi myös myllärin omistama pieni sähkölaitos, joka tuotti virtaa lähiseudun taloille ja auttoi Ruokolahden sähköistymisessä. Myllykosken arvoa ja muistoa kunnioittaen Torsantaka-Jukajärven  kyläyhdistys on tehnyt vuodesta 2015 alkaen työtä paikan kehittämiseksi nähtävyys – ja retkikohteena: tekeillä on mm. nuotiopaikka, laavu, wc ja polkujen parannustöitä. 

Kaiken kaikkiaan Myllykoski on hieno kevään, alkukesän ja sateisten kausien nähtävyys. Kosken parhaat puolet piilevät kauniin järvimaiseman ja paikan ainutlaatuisen historian lisäksi siinä, että erilaisia putouksia ja virtapaikkoja mahtuu koskeen useita. Kuivimpana kesäaikana veden määrä voi kuitenkin jäädä kosken kokoon nähden vähäiseksi, mikä kannattaa pitää mielessä ennenkuin putousta lähtee katsomaan.

Saimaa Bikepark & Freeski laskettelukeskus

Hirsirannasta matkaa 3,5 kilometriä.

Etelä-Karjalassa Saimaan rannalla sijatseva Saimaa Bikepark toimii kesäisin laskettelukeskus Ruokolahden Freeskin rinteillä. Nouse hissillä huipulle ja nauti Saimaan välkkeestä, sekä luononkauniista reitistä! 

Saimaa Bikeparkista löytyy ajettavaa niin vasta-alkajille kuin lajia jo harrastaneille enduro – ja alamäkipyöräilijöille. Reittien suunnittelutyöstä ovat vastanneet Etelä-Karjalan menestyneet ja kokneet endurokuskit. Tällä hetkellä ajettavia enduro ja DH -ratoja on 16 ja panostamme etenkin yhä helpompien ratojen rakentamiseen jatkuvasti. 

Alamäkikeskuksen yhteydessä toimii pyörävuokraamo, josta löydät kattavan pyörävalikoiman, sekä suojukset.

Freeski sijaitsee Salosaaaren matikkalanmäellä, jonka korkeusero on noin 70 metriä (130 metriä merenpinnasta).

Freeski tarjoaa laskettavaksesi 6 valaistua ja täysin erilaista rinnettä, joista pisin on noin 500 metrin mittainen. Rinnealueelta löytyy myös street -ja snowpark -alueet. Kaikki rinteet ovat koneellisesti hoidettuja ja vaikeusasteita löytyy monenlaisten laskijoiden mieleen. Mäenlaelle palaaminen on vavatonta, sillä 2 ankkurihissiä tarjoavat mukavan kyydin takaisin ylös. 

Laskettelun ohessa Freeskissä on mahdollisuus laskea myös pulkkamäkeä! 

Pumptrack- rata

Hirsirannasta matkaa 3 kilometriä.

Ruokolahdella sijaitsee Suomen suurin pump track -rata. 

Pumptrack on kumpuileva asfalttipintainen rata, joka mahdollistaa pyöräilyn lisäksi myös skeittailun, skuuttailun ja rullaluistelun. Radan käyttö on kaikille maksutonta.

fi